Cardiff Cheer

No nyt on pakko tehdä cheerpäivitys viimeinkin!! En olis ihan arvannu, että tuun vaihdon aikana kisaamaan täällä pitkin kevättä tai ylipäätään edes treenaamaan, mut siltä se nyt näyttää :D

Kuulin tänne tullessa, että Cardiffin yliopistolla on cheerjoukkue ja sain yliopiston salilta kapteenin numeron. Laitoin viestiä ihan mielenkiinnosta ja sain vastauksen melkein saman tien, että tervetuloa treenaamaan. Näillä on kaks joukkuetta, Venom (ykkösjoukkue) ja Poison (kakkosjoukkue). Täytyy kyllä myöntää, että oli vähän shokki mennä ensimmäisiin treeneihin, kun cheerleadingin taso ei tosiaan oo täällä missään mielessä sama, kun Suomessa.. Joukkueet on lähinnä yliopistojen yhteydessä, eli harrastaminen aloitetaan yleensä vasta kun tullaan yliopistoon. Jengi on treenannu täällä siis yleensä vaan vuoden tai pari. Tekniikat on aika mielenkiintosia, ja nää tekee omalle tasolleen vähän liian vaikeita juttuja. Akroa ei myöskään hirveesti treenata, vaan ne heittelee lähinnä jotka osaa. Meitä on ehkä joku alle kymmenen akroilijaa ja monet on ex-voikkareita ja treenailee muun muassa kierrevoltteja.. Joukkuekoot on myös aika isoja ja maksimimäärä kisajoukkueessa on 36. Ehdin tosiaan käydä ekoissa treeneissä ennen kun kuulin, että yks tyttö kisajoukkueesta oli lopettanu, niin pääsin sen tilalle sit randomisti heti ekojen treenien jälkeen :D Meillä on kolmesti viikossa treenejä, kahdet normaalit ja yhdet kanveesitreenit. On ollu kyllä ihan hauskaa treenailla täällä ja nähdä vähän minkälainen meininki täällä on. Ei oo tosiaan niin kovin vakavasti otettava urheilulaji täällä kun Suomessa.

Täällä on nyt kisakausi menossa ja viime viikonloppuna meillä oli ekat kisat Newportissa. Ne oli aluekisat kaikille Walesin joukkueille – British Cheer Association (BCA) Regionals. Ekat sarjat alko aamulla kasilta ja me kisattiin vasta iltakasilta eli aika pitkä päivä oli! Ei ollu kyllä mikään älytön taso ja me kisattiin ainoina kaikkein vaikeimmassa sarjassa. Oltiin siis ykkösiä, jee:D Cardiffin kakkosjoukkue kisas alemmassa sarjassa ja ne oli 3/17 eli niilläkin meni ihan hyvin! BCA:n maajoukkue esiintyi lopuks ja oli ihan hauska kattoo niitä, mut ei ollu kyllä mikään älyttömän kovatasonen show. Muuten kisoissa oli aika samanlainen ilmapiiri mihin on tottunu, mut kaikki oli vaan  aika paljon kaupallisempaa ja 5v minitkin kisat maailman pienimmät glitterpuvut päällä. Jos halus ottaa kuvia, niin piti olla erillinen kuvaajapassi, kun täällä on niin tarkat säädökset lastensuojelun takia. Ens viikonloppuna meillä on taas yhdet kisat Duncasterissa Lontoon lähellä ja sit on vielä Brittien mestaruuskisat maaliskuussa Nottinghamissa.

Anyways, Venusta ja Suomen treenaamista on ikävä!! <3

Maskotit esiinty väliajalla :D

Palkintojenjako

BCA maajoukkue esiintyy

 Treenailua kanveesilla

 BCA Regionals

Jenkkifutarit tuli kannustamaan meitä :D 

London Calling!

Viime viikonloppu vierähti tosiaan Lontoossa ja oli ihanat neljä päivää. Lontoo on niin upea ja kaunis kaupunki, kun tietää minne mennä ja mitä tehdä. Meillä oli onneks superopas Meri matkassa :P Kierrettiin Lontoon vintagemarkkinoita ja käytiin muun muassa Camdenin ja  Spitafieldin markkinoilla. Niillä saa kyllä monta päivää kulumaan helposti ja kiertämistä riittäis loputtomiin. Käytiin myös muilla ihanilla, pienillä shoppailukaduilla ja nautittiin Lontoon ihanista pikku kahviloista siihen malliin, että ainakin parin viikon kofeiiniannokset tuli hankittua. Hostelli oli keskellä Piccadillyä  ja sijainti oli ihan loistava. Meitä oli matkassa minä, Meri, Emily Kanadasta, Valeria Italiasta ja Lisanne Hollannista. Lisäks mun hyvä ystävä, Anna, tuli Suomesta viettämään viikonlopun meidän kanssa<3

Kuvat kertovat kuitenkin enemmän kuin tuhat sanaa, joten tää päivitys jää nyt tähän ja kuvat saa täydentää lopun:

 

 Lis, Emily, me, Anna, Meri and Valeria

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

The crazy world of Rugby

Huhh, nyt sitä on sitten ensimmäinen kuukausi takana Cardiffissa ja enään neljä jäljellä. Aika on menny ihan älyttömän nopeasti ja tuntuu, että tänne vasta saapui ihan hetki sitten..

Viime viikonloppu meni taas mukavasti shoppailun, vahtaripirskeiden ja työnteon merkeissä. Perjantaina käytiin ulkona syömässä porukalla ja tehtiin tuttavuutta Cardiffin pubivalikoiman kanssa. Lauantaina sit käytiinkin Merin kanssa shoppailemassa ja viihdyttiin kaupungilla aamusta kauppojen sulkemisaikaan saakka. Oli ihanaa palkita itsensä viikon uurastuksen jälkeen ja päästä kiertelemään Cardiffin keskustaan. Täällä on ihan älyttömästi vaateliikkeitä nuorille ja melkein kaikista saa alennusta opiskelijakorttia näyttämällä :-) Mukaan lähti uudet kengät, toppi ja hajuvesi ja Merikin raahautu kotiin kädet kasseista raskaana.. Pitää kyllä olla varovainen täällä shoppailun kanssa, että opiskelijabudjetti kestää koko kevään, haha. Lauantai-ilta sujuikin sitten shoppailusta toipuen parin ranskalaisen vaihtarin tupareita vietellessä!

Woodville!

 Damien´s & Emilie´s housewarming!

Tänä viikonloppuna koko Cardiff oli ihan sekaisin sunnuntaisen Six Nations - Wales-Skotlanti rugbymatsin takia. Skottihameiset miehet, punaiseen pukeutuneet walesilaiset ja fanikamaa myyvät kojut oli vallannu koko keskustan. Mekin päästiin Merin kanssa osallisiks rugbyhumua, sillä oltiin lupauduttu Millenium -stadiumille töihin sunnuntaiksi. Työskenneltiin Stadionilla muutama tunti ennen ottelun alkua myyden korvanappiradioita matsiin monen muun opiskelijan kanssa. Työ oli kyllä tosi huvittavaa varsinkin, kun ei ollut mitään hajua mitä puolet ihmisistä kysy niiden skottiaksentilla.. Töiden jälkeen sit saatiinkin jäädä stadionille seuraamaan ottelu ilmaseks, kun normaalisti lippu on yli sata euroa! Stadionilla oli 73 000 ihmistä seuraamassa ottelua ja meininki oli ihan uskomaton!  En oo nähny koskaan niin montaa ihmistä samalla kertaa ja kyllä ihan mahtavaa päästä näkemään kunnon rugbymatsi brittiläiseen tyyliin. Meillä oli onneks myös paikallista seuraa niin saatiin vähän selostusta myös pelin kulusta, haha. Rugby on kyllä ihan älytön laji, mutta kun sääntöjä alkaa ymmärtää, niin sitä on tosi mielenkiintoista seurata. Voi olla, et ollaan töissä tulevissakin matseissa.. :P

"Ref radios?"

 Millenium Stadium

Tiistaina oli tosiaan Valentine´s day, joka on aika BIG DEAL täällä selvästikin. Kaikki stressas jo edellisellä viikolla, että mitä sitä sitä oikein sillon pitäis tehdä tai ostaa lahjaks omalle kullalle. Sinkuille se on tosiaan vuoden kurjin päivä täällä kuulemma ja monet meidän cheerjoukkuelaiset suunnitteli viettävänsä illan kahden miehen, Ben&Jerry:n kanssa nyyhkyleffoja katsoen. Yks mun kämppiksistä oli hommannut tyttöystävälleen ilmapallon, jossa luki ”Gongrats.. you got me!”, toiset oli teettänny kuvallisia mukeja ja yks kämppis taas leipoi sydänmuffinsseja koko päivän. Yliopisto taas järjesti tiistai-illalle ”ANTI-Valentine´s leffamarathonin, joka piti sisällään muun muassa ”She´s not that into you” – leffan :D Mäkin olin ihan superonnellinen aamulla, kun postimies toi ihanan paketin Suomesta :P Meidän talossa on kuitenkin pari sinkkutyttöä niin lähdettiin sit tyttöjen kanssa illallistamaan ystävänpäivän kunniaks. Pöytävarauskin piti tehdä jo montaa päivää aikaisemmin, että varmasti mahtuu jonnekin istumaan…

Odotan perjantaita jo innolla, sillä lähdetään tyttöjen kanssa Lontooseen pitkäkäs viikonlopuks. Meitä lähtee viis vaihtaria ja sen lisäksi Anna tulee moikkaamaan mua Suomesta. Kiva päästä jo tekemään vähän viikonloppureissuja täällä. Can´t wait!! <3

Pancakes & Superbowl

Oho, siitä on näköjään ehtinyt vierähtää jo viikko kun viimeks tänne kirjotin vaikka tuntuu, että se oli vasta pari päivää sitten! Viikon aikana on taas ehtinyt tapahtua kaikennäköstä, ja opiskelutkin on viimein ehtiny pyörähtää kunnolla käyntiin:-)

Luennot alko tosiaan viime viikon keskiviikkona ja lukujärjestys tälle keväälle näyttää kyllä oikein hyvältä! Mulla on luentoja keskiviikkona ja torstaina sekä sen lisäks yks tunnin seminaari perjantaina. Maanantait, tiistait (ja perjantait lähes kokonaan) on siis vapaita, mikä tarkoittaa et viikonloppureissuille on aika hyvät mahdollisuudet kevään aikana! Kursseja on siis yhteensä neljä kevään aikana. Viestinnän kursseja meillä on täällä kaks; Culture, Language & Communication ja Discourse of Broadcasting. Molemmat on vaikuttanu tosi mielenkiintoisilta tähän mennessä ja aika luennoilla menee aina tosi nopeasti! Kurssit täällä koostuu siis aina kahdesta luennosta ja yhdestä seminaarista. Luennoilla käydään teoriaa läpi ja seminaarit on pienryhmissä ja niissä lähinnä keskustellaan. Viestinnän professorit on ollu aika innoissaan meidän suomalaisuudesta ja ollaan saatu vastailla luennoilla vaikka minkälaisiin kysymyksiin suomenkieleen liittyen. Viime seminaarissa luennoitsija ihmetteli myös meidän lukuisia puheenvuoroja ja sano luulleensa et Suomessa ihmiset on aina hiljaa. Ihanaa rikkoa täällä stereotypioita :D Viestinnän kurssien lisäks mulla on englannin suullinen kurssi vaihtareille, mikä on ollu tosi mielenkiintonen myös. Siellä käydään läpi brittien ajankohtaisia asioita, ja kevään aikana pitää valmistella 2-3 esitystä treenaten akateemista englantia. Ne luennot on aina aika piristäviä ja se professori on ihana oikein tyypillinen ranskalaisbrittiläinen harmaantunut herrasmies, joka vaikuttaa siltä et se on ottanut meidän koulimisesta sen elämäntehtävän:p Sit on vielä yks ranskankurssi, joka on keskiviikkoiltasin. Se ei kyllä tosiaan oo mikään kaikkein ihanteellisin aika opiskelulle, mutta meidän ranskan professori vaikuttaa onneks aika armeliaalta ranskalaiselta rouvalta. No joka tapauksessa, opintoja on siis yhdeksän viikkoa, sit on kolmen viikon pääsiäisloma ja sit vielä pari viikkoa opintoja. Eli aika lyhyt kevätlukukausi oikeestaan!

Jos rehellisiä ollaan, niin luennoilla käynti ei oo kyllä juurikaan vienyt vielä hirveesti meidän aikaa täällä. Kirjastolla on kyllä tullu vietettyä aika paljon aikaa, kun itseopiskelua ja lukemista on tosi paljon. Kämppisten kanssa on tullut myös oltua aika paljon! Viime viikonloppuna meillä oli Silvian (Italialainen tyttö, joka asui meidän kanssa) läksiäisjuhlat. Tänne oli kutsuttu noin 30 vierasta, lähinnä Silvian kavereita. Mäkin olin pyytänyt muutaman vaihtarin, jotka toi sitten loppujen lopuks vielä kymmenen muuta kaveria mukanaan. Illan päätteks meitä olikin sitten alakerrassa noin 50 henkeä, eikä enää edes tiedetty ketä meidän talossa oli. Oli kuitenkin hauskaa ja puolenyön aikaan lähdettiin täältä klubille. Tilattiin yhteensä joku 15 taksia, että saatiin ihmiset ulos talosta ja silti osa joutu kävelemään keskustaan.. Lauantaina kukaan ei sit ollut oikein kykeneväinen tekemään mitään ja maattiinkin koko päivä sohvalla pari rugbymatsia kattoen. Se on kyllä tosi mielenkiintonen urheilulaji ja vaatii kyllä vähintään muutaman ottelun, että säännöt saa sisäistettyä! Meri tuli myös käymään ja paistettiin iso kasa lettuja jätskin kera koko kämpälle. Ollaan kuulemma ehdottomasti parhaat suomalaiset (ja vissiinkin ainoot), jotka ne on tavannu :D Illalla mentiin leffaan kattomaan The Descendants, vuodatettiin runsaasti kyyneliä ja sit käytiin pubissa muiden vaihtareiden kanssa.

Rauhallinen alkuilta loungessa!

Italia-Suomi - edustus!

Girls in the house!

Meri&Guy

Sunnuntai-iltana oli Superbowl, joka oli täällä aika iso juttu kanssa, mut ei tietenkään samassa mittakaavassa kun Atlantin toisella puolen. Oltiin meidän Cheerleading – joukkueen kanssa esiintymässä Polynesian –nimisellä klubilla superbowlin kunniaks ja se oli samalla myös varainkeruu meidän joukkueelle. Oli tosiaan ihan mielenkiintoista mennä mukaan esiintymään, kun oon kaks viikkoa ehtiny täällä treenata, haha. Onneks mun ei tarvinu kuitenkaan tehdä, kun stunttipätkät, kun en oo ehtinyt koko ohjelmaa vielä opetella. Yleisöä oli aika paljon ja tila oli aika ahdas, mut mahduttiin kuitenkin tekemään meidän ohjelma siellä ihan hyvin. Yleisö oli kyllä ihan innoissaan, vaikka cheerleadingin taso on tosiaan täällä aika eri kun Suomessa… On kuitenkin ihan hauska päästä treenailemaan ja näkemään vähän millasta laji täällä on :-) Aikaa on mennyt täällä myös aika paljon muuten treenaillessa. Yliopiston kuntosalit on ihan älyttömän hyviä, ja ollaan sen lisäks ehditty kokeilla täällä joogaa, hiphoppia, zumbaa, bodyconditioningia, afrikkalaista tangoa ja vaikka mitä muuta. Ollaan koitettu käydä myös salsatunneilla aina kun ollaan ehditty. Toisaalta täällä on kyllä syötykin siihen malliin, et ihan hyvä käydä treenailemassa välillä, hah!

Punaisissa vaihteeks!

Sian & me 

Ready to start!

Muuten elämä tosiaan pyörii aika samaan malliin kun Suomessa; koulua, treenausta, kavereita ja kaikkea muuta kivaa siinä ohella. Tietenkin kaikkea uutta tulee koko ajan vastaan ja asioiden selvittelyyn menee paljon enemmän energiaa kun Suomessa. Yliopisto ja kaupunki ovat kuitenkin tulleet jo aika tutuiksi ja Cardiff alkaa tuntua kodilta jo hiljalleen! 

Silvian läksiäisillallinen - kämppikset koolla